Länsipohjan kieltenopettajat kokoontuivat Kemin lyseon lukion opettajainhuoneessa kahvittelun ja keskustelun merkeissä.
Mukana oli Kemistä lukion rehtori Margit Kettunen lyhyen aikaa tilaisuuden alussa ja apulaisrehtori Leena Lotvonen sitten keskustelemassa.
Lehtori Sanni-Helena Liwata oli järjestänyt tilaisuuden ja ohjelman kanssamme.
Ohjelmassa oli keskustelun lisäksi tutustuminen SmartBoard-käyttöön kieltenopetuksessa lehtori
Susanne Nymanin opastuksella.
Kemin lyseon lukion malli
Kemin lyseon lukio on ainoa lukiokoulu 22700 asukkaan Kemissä ja siinä toimivat sekä päivä- että iltalukio. Kemissä on päädytty omaan ratkaisuun turvata ns. harvinaisten kielten pienetkin oppilasryhmät. Lappilainen etälukiomalli alkaa kokeiluna syksyllä 2009 ja siinä ranskan kielen opettaja Susanne Nyman opettaa lähiopetuksena oppilasryhmää luokkahuoneessa ja samanaikaisesti etäopetuksena LearnLincin kautta maakuntaan.
- Tällä tavoin voidaan turvata se, että kaikki halukkaat saavat opiskella haluamaansa kieltä, kertoi apulaisrehtori Leena Lotvonen.
- Tavoitteena on lukioiden välinen yhteistyö.
Kysymykseen siitä, että elinikäinen oppiminen mahdollistuu yhdistämällä kansalaisopiston ja lukion opetus esimerkiksi venäjän kielen osalta, saatiin kokemusperäinen vastaus lehtori Sanni-Helena Liwatalta
- Tästä on valitettavasti todettu, kun joskus aiemmin on kokeiltu sitä, että työväenopiston aikuisopiskelijoita on osallistunut lukion venäjän opetukseen se, että lukiolaisilla ja aikuisilla on ihan eri tavoitteet ja oppimistyyli. Opetussuunnitelman edellyttää että lukiossa edetään melkoista vauhtia tavoitteiin, jota taas ei edellytetä työväenopistossa.
Harvinaisten kielten opetusohjelma voidaan käytännön syistä toteuttaa kahden vuoden aikana, mutta mielestäni on hyvä ja tarkoituksenmukainen ratkaisu, että venäjän kielessä on kolmen vuoden opiskelu mahdollista: ensimmäisenä vuonna kolme kurssia + toisena vuonna kolme kurssia ja kolmantena vuonna kaksi kurssia., kertoo lehtori Sanni-Helena Liwata.
Muissa lyhyissä kielissä toteutetaan kaksivuotista mallia eli neljä kurssia ja neljä kurssia, mikä ei ole ehkä paras vaikka onkin tehokas ajankäytöllisesti, totesi lehtori Liwata.
Kielten oppiminen opettajien tavoitteena
Onko Kemissä sellaisia lukio-opiskelijoita joilla on monesta eri kielestä yksi tai kaksi kurssia kurssisuorituksien saamiseksi ylioppilastodistusta varten sekä vielä hyviä arvosanoja. – Pohdittiin että joitakin opiskelijoita kenties joskus on, sillä tottahan on, että mitä pidemmälle kielten kursseissa edetään sitä enemmän vieraiden kielten opiskelu vaatii paneutumista opiskeluun. Kemissä on yksi lukio ja tarjolla on monia kieliä: ranskaa, saksaa, venäjää, espanjaa ja onpa japaniakin.
Säästösyistä lukion opetusryhmät esimerkiksi englannin kielessä ovat olleet melko suuria, mutta tilanne on nyt parempi, kertoi lehtori Puro. – Opetus ryhmät eivät ole enää niin suuria kuin aiemmin.
Ammattiyhdistysaktiivin näkökulmasta huolestuttavaa mutta toisaalta hyvin arvostettavaa Kemin opettajakollegoissa on se, miten antaumuksellisia Kemin lyseon lukion kieltenopettajat ovat. Keskustelussa kävi ilmi, että he opettavat 75 prosenttia oppikurssin tunneista palkattuina ja loput sitten maksutta eli esimerkiksi neljästä viikkotunnista yhden maksutta. – Muuten opiskelijat eivät opi eivätkä saa kaikkia kurssin tunteja ja kirjoituksissa osaamisen puute näkyy, kertovat lehtorit Nyman, Mehtälä ja Liwata. – Sitäpaitsi opiskelijoille tulisi hyppytunti ja samahan se on opettaa kun kerran on koulussa paikalla, totesi Sanni-Helena Liwata. Kaikki kolme harvinaisen kielen opettajaa toimivat siis palkatta, mikä kummastuttaa suuresti. – Kysymykseen siitä, mitä mieltä pääluottamusmies on ja opettaako hänkin samalla tavalla? vastattiin ettei ole tiedossa ja pääluottamusmies opettaa historiaa. Mitähän mieltä Länsipohjan kieltenopettajat ovat talkootyöstä?
Sukolin keskustelusivustolla toukokuussa 2009 on käyty vilkasta keskustelua juuri näistä asioista ja monipuolisen kieltenopetuksen tulevaisuudesta.
Summa summarum, historiallisen Snellmanin päivän tapaaminen oli hyvin antoisa ja mukava oli kahvitella kieltenopettajien kesken. Meitä oli mukana eri asteiden opettajia Keminmaasta, Torniosta ja Kemistä vaikka ajankohta oli varsin varhainen 14.30-16.00. Vaihdoimme ajatuksia ja kokemuksia monesta asiasta mm. verkko-opetuksesta kieltenopetuksessa. Osa kieltenopettajista on innostunut asiasta ja innostunut opettaja tartuttaa oppimista. Todettiin että verkko on sellainen vaihtoehto, jota voi toki käyttää, muttei verkko- ja tietokonepohjaisen opetuksen varaan ei viestinnällistä kieltenopetusta voi jättää. Tärkeää on kasvotusten tapahtuva kokonaisvaltainen viestintä ja opettaja-opiskelija-vuorovaikutussuhde, jossa opitaan paitsi kielitietoa ja -taitoa myös kyseisen kielialueen kulttuuria tapoineen kaikkineen.
Länsipohjan kieltenopettajat –yhdistys toivottaa tervetulleeksi mukaan toimintaan ja samalla antoisaa kesäaikaa!
Länsipohjan kieltenopettajain jäseniltaan osallistujia odotti mukava yllätys. Saimme tutustua korkea-asteen kieltenopetukseen paitsi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun eri toimialoilla myös puolalaiseen korkea-asteen kieltenopetukseen. Erasmus-opettajavaihdossa Kemissä ollut Barbara Adamiak kertoi sanoin ja kuvin omasta korkeakoulustaan ja sen vieraiden kieltenopetuksen järjestelyistä.
